Ota ensin pullo punaviiniä

Sisareni puheissa olen useasti kuullut puhuttavan täydellisestä punaviini-bolognesesta, jota hänen kaveripiirissään on tapana valmistaa. Ei hirveästi tarvitse käyttää mielikuvitusta voidakseen kuvitella, miten hyvää sen täytyy olla. Olin erittäin innoissani huomatessani, että kyseinen ohje löytyy TÄÄLTÄ eli pääsen vihdoinkin itse testaamaan. Mikäpä sen parempi tapa aloittaa maanantaipäivä, kuin avaamalla viinipullo.



Vaikka aineksia puuttuikin (aurinkokuivatut tomaatit, paprika ja soijakastiket), sillä kukkaron ja laiskuuden takia en jaksanut juosta kauppaan kesken kaiken oli lopputulos ihasuttava, jos näin voi ilmaista. Olen jaksanut viime viikkoina kunnostautua keittiössä (huomaa siitä, kun tiskaaminen ei ikinä lopu.), mutta ruuanlaiton ja syömisen ilo ovat silti useammin kateissa kuin läsnä. Täytynee palata tämän ruuan äärelle aina noina hetkinä.

Viinistä inspiroituneena tuli mieleen Suussasulavat browniet- kirjassa oleva punaviini-kaneli-brownie- ohje. Joulu tulee (taas!) hitaasti, mutta varmasti eli mikäpä olisikaan sopivampi leivos tähän väliin ja viiniäkin oli. Aasinsiltana tästä on ajatustoimintani pyörinyt viime päivinä enemmän ja vähemmän leipomisen ympärillä, sillä SAIN SEN TYÖPAIKAN, josta aiemmassa merkinnässä vihjailin. Kyseinen paikka on Kahvila Valo eli yksi kestosuosikeistani tässä kaupungissa tai oikeastaan ylipäänsä kaikista kahviloista. Tuntuukin hassulta ajatella, että olisin nyt menossa sinne töihin. Pointtina oli kumminkin enemmän se, miten leipovat itse lähes kaikki myytävänä olevat tuotteet eli pääsen itsekin pitkästä aikaa leipomaan niin kuin oikeasti. Valmista reseptiikkaa kuulemma on, mutta yleisesti aika vapaat kädet ja olenkin nyt yrittänyt visioida jotain hyviä, simppeleitä ohjeita, mitä voisi tuolla hyödyntää. Todellisuus on varmasti muutakin kuin leppoisaa visiointia, mutta ajattelin vielä keskittyä täysillä tähän innostukseen.

Luulin tekeväni brownieita, mutta lopputulos olikin enemmän mud cake- tyyppinen ratkaisu. Leivonnan syvin olemus on pelkkää kemiaa ja vegaanisen leivonnan avainasia on löytää aineita, jotka reagoivat toisiinsa samalla tavalla, mitä ne eläinperäiset. Vaikka aikaansaannokset nykyiseltään ovat miltei aina vähintään hyviä, niin toisinaan saattaa silti harmittaa, kun ei se siltikään ole ihan sitä, mitä oli ajatellut. Itsellä varmasti kummittelee ammattietiikka taustalla, kun tiedän miltä minkänkin pitäisi näyttää, niin ärsyttää, jos lopputulos on ruma. Jos ei tietäisi, niin voisi luoda oman leivontafilosofian ja keskittyä vain tekemään hyviä, eläinvapaita leivonnasia tarvitsematta alitajunnassa tiedostaa kaikkia teknisiä puolia. Oma arvomaailma menee kumminkin ammatillisten kunnianhimojen edelle, sillä sen takia yritän kikkailla vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Palatakseni tuohon kakkuun, niin olin erittäin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin onnistui. En ole pahemmin tehnyt vastaavia aikaisemmin, mutta mielikuvissani näen sellaisia vähän kuivahkoja, tavanomaisia suklaakakkuja. Tämä ei ollut sitä, vaan maukas, sopivasti kostea ja suorastaan täydellinen, vaikka itse sanonkin. Punaviini ja kaneli tuovat jouluisia fiiliksiä, sillä mausta tulee vähän mieleen suklainen piparkakkutaikina. Yhdistelin em. ja Saara Törmän Saa Vaivata- kirjan suklaakakkureseptejä, ja loput sepitin itse.

JOULUINEN MUD CAKE

100g Margariinia
1 dl Fariini/intiaanisokeria
2 dl Vehnäjauhoja
1 rkl Perunajauhoja
1 rkl Leivontakaakaota
1 tl Vaniljasokeria
1 tl Leivinjauhetta
½ tl Ruokasoodaa
2 tl Kanelia
½ dl Punaviiniä
1 dl Maustamatonta soijajogurtti
120g Tummaa suklaata sulatettuna
(loraus soijamaitoa, jos taikina tuntuu liian paksulta)

* Laita uuni kuumenemaan 175- asteeseen.
* Voitele irtopohjavuoka (20cm halkaisija). Piirasvuokakin käy, kunhan koko on suunnilleen tuota luokkaa.
* Mittaa vehnäjauhot, perunajauhot, kaakao, leivinjauho, sooda, vaniljasokeri ja kaneli kulhoon, sekoita ja laita sivuun odottamaan.
* Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Jos käytät mikroa, niin kannattaa muistaa sekoittaa suht tiuhaan, sillä palaa aika helposti.
* Vatkaa sokeri ja margariini vaahdoksi.
* Lisää loput aineet ja sekoita vatkaimella nopeasti sekaisin. Jauhot kannattaa siivilöidä paakkujen välttämiseksi. Jos taikina tuntuu kovin raskaalta, niin voi lisätä vähän soijamaitoa tai jogurttikin käy. Itse laitoin maitoa siitä syystä, kun jogurttia oli juuri tuon desin verran.
* Kaada taikina vuokaan ja tasoita.
* Paista uunin keskitasossa n. 20 minuuttia.
* Jäähtyneen kakun päälle voi koristeeksi ripotella tomusokeria. Jäätelö tai kermavaahto on oiva seuralainen, mutta toimii ilmankin. Kävi mielessä olisiko taikinaa pitänyt tehdä tuplamäärä, niin olisi saanut kookkaamaan kakun. Toisaalta on aika tuhtia kamaa, niin voisi mennä voisi olla liikaa, jos olisi paksumpi.



Hyviä ruokalajeja, niin yhdessä kuin erikseenkin, jos on toveri kylässä niin lopun viinin voi kumota ruokajuomana tai sitten muuten vaan siinä juoruamisen kuulumisien vaihtamisen yhteydessä. Tosin ei kyseiseen toimintaan toveria välttämättä tarvita, esimerkiksi itse ruuanlaitto, tiskaaminen ja keittiön palauttaminen järjestykseen luonnistuu varmasti leppoisammin pienessä viinihiprakassa. En tunnusta kokeilleeni, sillä sitä varten on jälkiruokaviinit, mutta voisin kuvitella näin.