En tiedä miten on voinut mennä tyysti ohi, että Suede on julkaissut uuden levyn. En minä ikinä mikään vannoutunut Suedemimmi ole ollutkaan, mutta pikkuisen kumminkin. Sen verran, että Coming up on jokseenkin puhkikulutettu ja Andersonille olen osannut antaa arvoa poikajumalana. Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että olisi siistiä ajaa ympäriinsä jeepillä, jonka kylkeen on sprayjattu Queer ja huudattaa The Beautiful onesia. Tosin liittyy ehkä enempi brittien Queer as folkin nostalgisoimiseen kuin Suedeen, mutta kumminkin.
Haiskahti lievästi rahastukselta koko comeback silloin pari vuotta sitten, nin silläkin voi olla syynsä siihen etten ole tullut kiinnittäneeksi huomiota. Toisaalta seuraan muutenkin huonosti musiikkimediaa, niin ihmekkös tuo. Suen arvostelun perusteella enemmän kuin lupaava albumi kyseessä, joten innolla odotan, että saan sen käsiini. Kuuntelen mieluiten levyt levyinä (ainakin ensimmäisellä kerralla) kuin tietokoneelta, mutta ehkä tämän kerran täytyy tehdä poikkeus.
Piti kirjoittaa vaikka mistä, mutta ajatus menee koko ajan puuroon unenpuutteesta. Siispä lisää Suedea ja palataan myöhemmin asiaan.
