Tervetuloa helmikuu!

Mietin tuossa alkuviikosta, että eikö tämä kuukausi ikinä lopu. Liekkö tämä sydäntalvi vai mikä, kun tammikuut ovat aina tällaisia. Ehti sattua ja tapahtua yhtä sun toista, mutta silti aika tuntui pysähtyneen. Ei kyllä mitään hirveän mullistavaa, mutta kaikkea pientä kuten sain ensimmäisen harjoittelun päätökseen, aloitin toisessa paikassa (Varsinainen Dear Catastrophe Waitress olenkin, mutta nyt uskaltaa jo hengittääkin enkä ole vieläkään pudottanut mitään kenenkään päälle.), starttasin vuoden teatterikauden Jyväskylässä, innostuin ainakin riimuista ja taikomisesta ja kävin paljon discossa.

Tärkeimpänä kuitenkin vegaanihaaste, josta suoriuduin lähes täydellisesti! Kotivegaaniuttahan olen ylläpitänyt aikalailla viimeisen puoli vuotta, mutta nyt tarkoitus oli pyrkiä olemaan kuukausi täysin vegaanina ja katsoa tuleeko siitä yhtään mitään. Muutama pienenpieni myöntyminen täytyi tehdä yksin siitä syystä etten kehdannut huomauttaa asiasta. Sukujuhlat sun muut ovat vaan vaikeita, sillä en oikein tiedä, mikä olisi kohteliain tapa menetellä. Ylipäänsäkään ei ole luontevaa pitää itsestään tai omista jutuistaan turhaa meteliä, mutta tuollaisissa tilanteissa on miltei pakko. Sinäänsä ei minua haittaa enkä oletakaan, että minua varten tulisi tehdä mitään erikoista, mutta toisaalta tiedän omasta kokemuksesta, että onhan se tylsää jos joku tulee käymään eikä ole tarjota mitään. Toisaalta miksi tämäkin pitäisi vääntää niin vaikeaksi. Sukujuhlia on sitäpaitsi aika harvakseltaan ja aina voi ottaa omat lakut mukaan, jos ahdistaa. Tästä on hyvä jatkaa!

Vaikka tammikuusta onkin nyt päästy, niin olisi tämä helmikuu voinut helpomminkin alkaa. Viime yönä heräsin siihen miten viisaudenhammas ilmeisesti pyrki poskesta läpi tai jotain yhtä tuskallista. Työvuoron sijaan löysin itseni aamulla Tays:in odotushuoneesta Henry Rollinsin kanssa jonottamasta. Sainpa Mustan kahvin blues:in vihdoinkin luetuksi loppuun ja antibioottikuurin kaupanpäälle.

Kasasin joutessani menneen kuun eniten soitossa olleita kipaleita soittolistaksi. Jos nyt osasin laittaa Spotifyn linkin oikein niin TÄSTÄ klikkaamalla pitäisi päästä kuuntelemaan.

Hups, miehän myöhästyn kohta Jyväskylän junasta, jos en pistä vähän vauhtia kinttuihin. Seuraavalla kerralla yritän saada aikaan jotain fiksumpaa tai sitten en, katellaan. Se on moro!