Kirjahyllyssä

Paskaa lapsille- blogissa perehdyttiin kirjahyllyn sisältöön ja innostuin itse tekemään inventaariota oman hyllyni/hyllyjeni suhteen. Suurimpana syynä lienee se, että pääsisin paremmin kartalle siitä kuinka paljon todellisuudessa omistan lukemattomia kirjoja. Huolimatta kaikesta rakkaudesta kirjojani kohtaan kuulun niihin ihmisiin, jotka hamstraavat kirjoja divareista/kirppareilta/poistomyynneistä ja sen jälkeen unohtavat ne hyllyynsä. Ei sillä, että hankkisin niitä ihan vain huvin vuoksi keräämään pölyä hyllyyn ja turhaksi painoksi muuttolaatikoihin, vaan kaikki ovat sieltä pitäisi lukea- listalta. Säännöllinen kirjastossa vierailu ja miten tykkään aina kantaa sieltä painoni verran kampetta kotiin on ehkä suurin syy siihen, että omat kirjat jäävät hyllyyn odottamaan vuoroaan. Kai sitä ajattelevaa, miten eivät katoa sieltä mihinkään, niin kyllä niiden kanssa vielä ehtii viettämään aikaa. Viimeistään lainauskieltoon joutuessaan. Tampereella niin ei tosin ole tainnut käydä vielä kertaakaan, mutta sitä odotellessa.



Toivottavasti seuraavassa asunnossa olisi sen verran enemmän tilaa, että olisi mahdollista investoida toiseen tai suurempaan kirjahyllyyn. Tämän hetkisestä tila on loppunut jo aikaa sitten, joten loput on sullottuna vähän sinne sun tänne, mihin nyt sattuu mahtumaan. Yritän viimeiseen asti vältellä lattialle kasaantuvia kirjapinoja, sillä niistä ei seuraa kuin väistämätön kaaos. Tilanpuutteesta huolimatta yritän noudattaa jonkunlaista järjestystä. Varsinaisessa kirjahyllyssä ovat kaikki romaanit ja ne on jaoteltu sekä aakkosjärjestykseen, että kotimaiseen ja käännettyyn kaunokirjallisuuteen.

Merkitsen
tummennetulla kaikki luetut
alleviivaauksella useaan kertaan luetut
kursivoiden keskenjääneet


KÄÄNNETTY KAUNOKIRJALLISUUS

Acker, Kathy - Pussy, merirosvokuningatar
Alcott, Louisa M. - Pikku naisia
Andersen, H.C. - Andersen's Fairy Tales
Austen, Jane - Kasvattitytön tarina
Austen, Jane - Ylpeys ja ennakkoluulo
Bach, Richard - Lokki Joonatan
Baldwin, James - Toinen maa
Ballard, J.G. - Kiitos naisten
Barbery, Muriel - Siilin eleganssi
Block, Francesca Lia - Rakkaus on vaarallinen enkeli
Brontë, Charlotte - Kotiopettajattaren romaani
Brontë, Emily - Humiseva harju
Bulgakov, Mihail - Saatana saapuu Moskovaan
Burroughs, Augusten - Juoksee saksien kanssa
Burroughs, Augusten - Kuivilla
Camus, Albert - Rutto
Camus, Albert - Sivullinen
Camus, Albert - Putoaminen
Castillon, Claire - Pieni sydän jaksaa rakastaa
Chevalier, Tracy - Tyttö ja helmikorvakoru
Christie, Agatha - Kymmenen pientä neekeripoikaa
Coelho, Paul - Veronika päättää kuolla
Coelho, Paul - Alkemisti
Cooper, Dennis - Frisk
Cunningham, Michael - Koti maailman laidalla
Cunningham, Michael - Tunnit
Dahl, Roald - Joku kaltaisesi
Despentes, Virginie - Pane mua
Dickens, Charles - Oliver, Twist
Dostojevski, F.M. - Kirjoituksia kellarista
Doyle, Roddy - Nimeni on Henry Smart
Doyle, Roddy - Nainen joka törmäili oviin
Ellis, Bret Easton - Less than zero
Eugenides, Jeffrey - Middlesex
Fielding, Helen - Britger Jones - elämä jatkuu
Findley, Timothy - Alaston enkeli
Finne, Jalmari - Kiljusen herrasväki partiolaisina
Gaarden, Jostein - Sofian maailma
Gogol, Nikolai - Kuolleet sielut
Golden, Arthur - Geishan muistelmat
Golding, William - Kärpästen herra
Golding, William - Paperimiehet
Grimm, Jakob & Wilhelm - Grimmin sadut
Gudmundsson, Einar Már - Kaikkeuden enkelit
Hamsun, Knut - Nälkä
Hayden, Torey - Aavetyttö
hayden, Torey - Nukkelapsi
Hayden, Torey - Tiikerilapsi
Hemingway, Ernest - Kenelle kellot soivat
Hesse, Herman - Narkissos ja kultasuu
Hesse, Herman - Siddhartha
Hesse, Herman - Gertrud
Hesse, Herman - Arosusi
Hinton, S.E. - Rumble fish
Hornby, Nick - Alas on pitkä matka
Hornby, Nick - Poika
Hornby, Nick - Uskollinen äänentoisto
Japrisot, Sébastian - Pitkät kihlajaiset
Juslin, Emma - Frida ja Frida
Kafka, Franz - Oikeusjuttu
Kafka, Franz - Mies joka katosi
Kerouac, Jack - Desolationin enkelit
Kerouac, Jack - Tristessa
Kesey, Ken - Yksi lensi yli käenpesän
Kouros, Alexis - Gondwanan lapset
Knutsson, Gösta - Pekka Töpöhäntä Amerikassa
Larsson, Stieg - Pilvilinna joka romahti
Lee, Harper - Kuin surmaisi satakielen
Levine, Noah - Dharma Punx
Lindgren, Astrid - Veljeni Leijonamieli
Lindgren, Astrid - Ronja Ryövärintytär
Lindgren, Astrid - Peppi Pitkätossu
Lindgren, Astrid - Peppi aikoo merille
Lindgren, Astrid - Peppi Pitkätossu Etelä-Merellä
Loe, Erlend - Supernaiivi
Loe, Erlend - L
Loe, Erlend - Tosiasioita Suomesta
Loe, Erlend - Doppler
Lowry, Malcolm - Tulivuoren juurella
Lucie-Smirh, Edward - Joan of Arc
Miller, Henry - Kravun kääntöpiiri
Mitchell, Margaret - Tuulen viemää osat I & II
Murger, Henri - Boheemielämää
Nabokov, Vladimir - Lolita
Olivier, Stefan - Jokaiselle omansa
Orwell, George - Eläinten vallankumous
Orwell, George - 1984
Page, Martin - Maailmanloppuihin tottuu
Rhones, Dan - Älkää kertoko mínulle totuutta rakkaudesta
Saint-Exupéry, Antoine De - Pikku prinssi(löytyy myös toinen versio Englanniksi)
Salinger, J.D. - Catcher in the rye
Sartre, Jean-Paul - Muuri
Sjón - Sinun silmäsi näkivät minut
Spanbauer, Tom - Mies joka rakastui kuuhun
Tartt, Donna - Jumalat juhlivat öisin
Tolstoi, Leo - Anna Karenina
Trocchi, Alexander - Nuori Adam
Uris, Leon - Taisteluhuuto
Vann, Donna Reid - Roberto Ruusuposki
Welsh, Irvine - Paska
Welsh, Irvine - Porno
Welsh, Irvine - Trainspotting
Wharton, William - Birdy
Wilde, Oscar - Dorian Grayn muotokuva
Wilde, Oscar - Onnellinen prinssi ja muita tarinoita
Wilde, Oscar - Collected works of Oscar Wilde
Yoshimoto, Banana - Kitchen

KOTIMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS

Aaltonen, Veera(toim.) - Kesä rynkyn kanssa ja muita novelleja
Donner, Jörn - Presidentti
Ennala, Veikko - Vaimo jonka minulle annoit
Filppula, Jaska - Me ei oltu valtaosaa
Filppula, Jaska - Vieraslista
Hauru, Hanna - Utopia eli erään kylän tarina
Hauru, Hanna - Raaka punainen marja
Hauru, Hanna - Liian pienet sandaalit
Herkiä, Jyrki - Sykkivä universumi
Itkonen, Juga - Anna minun rakastaa enemmän
Jansson, Tove - Kuka lohduttaisi Nyytiä
Jansson, Tove - Muumipeikko ja pyrstötähti
Jansson, Tove - Taikurin hattu
Jansson, Tove - Taikatalvi
Jansson, Tove - Muumipappa ja meri
Jansson, Tove - Muumilaakson marraskuu
Jansson, Tove - Vaarallinen juhannus
Jansson, Tove - Muumipapan urotyöt
Jansson, Tove - Näkymätön lapsi
Jansson, Tove - Aurinkokaupunki
Kauranen, Anja - Ihon aika
Kilpi, Eeva - Unta vain
Kilpi, Eeva - Tamara
Kivi, Aleksis - Seitsemän veljestä
Kokko, Yrjö - Pessi ja Illusia
Krohn, Leena - Rapina
Lehtinen, Tuija - Siivet varpaiden välissä
Liksom, Rosa - BamaLama
Liksom, Rosa - Yhden yön pysäkki
Linna, Väinö - Tuntematon sotilas
Lipson, Katri - Kosmonautti
Manninen, Katri - Kallen inttivuosi
Mukka, Timo K. - Maa on syntinen laulu
Mukka, Timo K. - Täältä jostain
Oksanen, Sofi - Stalinin lehmät
Oksanen, Sofi - Baby Jane
Oksanen, Sofi - Puhdistus
Päätalo, Kalle - Mustan lumen talvi
Röyhkä, Kauko - Miss Farkku-Suomi
Röyhkä, Kauko - Silvia
Saarikoski, Pentti - Kirje vaimolleni
Saisio, Pirkko - Punainen erokirja
Sinisalo, Johanna - Ennen päivän laskua ei voi
Tapola, Katri - Kalpeat tytöt
Tiilikka, Elina - Punainen mekko
Waltari, Mika - Sinuhe Egyptiläinen
Westö, Kjell - Missä kuljimme kerran
Wilenius, Henrik - Levottomuuden loppu



RUNOT:

Aizpuriete, Amanda - Vihreä silmäinen yö - valitut runot
Helin, Hannu - Niin paljon heikkoa voimaa
Ihalainen, J.K. - Eurooppalainen kuolemankirja - valitut runot
Kallas, Uuno - Runoja
Kilpi, Eeva - Perhonen ylittää tien - kootut runot 1972-2000
Kotro, Arno - Musta morsian
Liukkonen, Miki - Valkoisia runoja
Sinkkonen, Lassi - Sinusta huomiseen
Södergran, Edith - Elämäni, kuolemani ja kohtaloni - kootut runot
Tabermann, Tommy - Unta ja verta
70- luvun nuori runo - kokoelam eri runoilijoilta

MUSIIKKI/TAIDE/ELÄMÄNKERRAT:

Curtis, Deborah - Touching from a distance
Goddard, Simon - The Smiths - Songs that saved your life
Herrera, Hayden - Frida Kahlo
Jovanovic, Rob - Richey Edwardsin jäljillä
Keller, Helen - Elämäni tarina
Pierre et Gilles - Sailors & Sea
McCain, Gillian & McNeil, Legs - Please kill me- punkin sensuroimaton historia
Palsa, Kalervo - Päiväkirjat
Price, Simon - Everything (a book about Manic street preachers)
Saastamoinen, Mika - Parasta lapsille - suomipunk 1977-1984
Salama, Hannu - Pentti Saarikoski
Thompson, Jody - Manic street preachers - From despair to where
Weyers, Frank - Dali
Worona, Mary - Swimming underground - vuoteni Warholin tehataassa

YHTEISKUNNALLINEN/TIETOKIRJALLISUUS:

Almond, Mark - Vallankumous!
Beauvoir, Simone de - Toinen sukupuoli
Beauvoir, Simone de - Perhetytön muistelmat
Beauvoir, Simone de - Ajan haasteet
Beauvoir, Simone de - Asioiden laita
Beauvoir, Simone de - Pariisi 1939-1944
Chanda, Ma Dhyan - ZEN - totuuden jäljillä
Cioran, E.M. - A short history of decay
Goldman, Emma - Anarkismi ja muita esseitä
Goldman, Emma - Maailman vaarallisimman naisen puheita ja kirjotuksia
Kropotkin, Pjotr - Kapinahenki
Lehto, Katriina - Ulrike Meinhof - Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta
Lenin, V.I. - Suomesta
Lenin, V.I. - Valtio ja vallankumous
Lindahl, Kent - EXIT - irti natsismin kahleista
Marx, Engels, Lenin - Nainen, perhe ja yhteiskunta
Moran, Caitlin - Naisena olemisen taito
Moskovski, Pavel & Semjonov, Viktor - Lenin Suomessa
Pyhtilä, Marko - Kansainväliset situationistit- spektaakkelin kritiikki
Skugge Linda, Olsson Belinda & Zilg Brita - Pilluparvi
Swami, A.C. Bhaktivedanta - Ajaton viisaus
Väänänen, Jouko - RAUHAA, PEACE! Pasifismin klassikoita
Wilde, Oscar - Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia
Wilde, Oscar - Naamioiden totuus ja muita esseitä



SARJAKUVAT:

Ratia, Mattipekka - Nakki ja Tappi
Jansson, Lars - Muumipeikko 21
Jansson, Lars - Muumipeikko 22
Jansson, Lars - Muumipeikko 24
Jansson, Tove - Muumit - sarjakuvaklassikot I
Schulz, Charles M. - Koeta kestää Jaska Jokunen

KEITTOKIRJAT:
(en muista olenko yhtään keittokirjaa lukenut kannesta kanteen, mutta tummennan ne, jotka aktiivisesti käytössä ja kursivoin jos jotain reseptejä kokeillut)

Graimes, Nicola - Nuoren kokin terveelliset herkut
Innanen, Elina - Viiden tähden vegaani
Kettunen, Raisa - Puputyttö ja vohvelisankari Kettunen, Raisa - Puputytön juhlakirja
Kettunen, Raisa - Kasvisseikkailu
Mainquist, Emily - Vegeherkkuja - 70 leivonnaista ja jälkiruokaa vegaanille
mm. Majava, Jonna & Nurvo, Minna - Taikinasta tuotteeksi(tosin leipomokoulussa vaan)
Malila, Sami - Muumimamman keittokirja
Muukkonen, Mirka & Särkisilta, Anna - Vegaanin kasviskeittokirja
Parker, Jill & Joyce - Amerikan herkut
Ruuska, Tuija - Aurinkomaa - koko perheen kasviskeittokirja
Somersalo Inna, Mattila Päivi, Tuomisto Hanna ja Henri Haimi - Härkäpapua sarvista
Tee, Susanna - Maistuvat muffinit
Törmä, Saara - Saa vaivata
Wikholm, Ingrid - Suussasulavat Browniet

KAIKKI JÄLJELLE JÄÄNEET, MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT OPUKSET:

mm. Andersson, Daniel - Kirjallisuus kautta aikojen antiikista nykyaikaan
Coelho, Paul - ELÄMÄ - kauneimmat mietelauseet
mm. Fielding, Noel & Barratt, Julian - The Pocket Book of Boosh
Ijäs, Tuija & Välimäki, Maija-Liisa - Tunne hygieniaosaaminen
Jansson, Tove & Malila, Sami - Pikku Myyn mietekirja
Kipfer, Barbara Ann - 12.000 syytä olla onnellinen
Koski, Jussi T. - Banappelsiini - Ideavitamiineja henkilökohtaisen luovuuden kehittämiseen
Manik, Dhyan - Tarot- portti sisimpään
Nättilä, Pentti & Kinnunen, Raimo J. - Ransu Karvakuono
Paasio, Harri - Riimut - viikinkien oraakkeli - opas riimujen tulkintaan
Schneider, Steven Jay - 1001 Elokuvaa jotka jokaisen on nähtävä edes kerran elämässään
Schulz, Charles M. - Koti on koirankopin katolla
Schulz, Charles M. - Onni on... lämmin koiranpentu
Silk Riitta, Mäki Jaakko & Kjisik Felicity - Grammar Rules!
Westö, Kjell & Poijärvi, Sari - Kasari
Minun juhlani- kuvakirja
Englanti-Suomi- sanakirja

(Pahoittelut kirjoitusvirheistä. Yritin syynätä mahdollisimman hyvin, mutta keskittyminen loppui kesken.)

Huh, olipa aikamoinen urakka. (Ehdin käydä töissäkin tässä välissä.) Äkkiseltään vilkaistuna näyttäisi ettei siellä ihan hirveästi olisi sellaisia, joissa ei ole mitään merkintää. Varmasti yksi kolmannes suunnilleen, kuten arvelinkin. Olen kyllä miettinyt, että seuraavan muuton yhteydessä viimeistään voisi karsia huolella niitä, jotka kiertäneet vuosia mukana ja aina ajatellut, että kyllä vielä joku päivä luen tämän. Näinköhän tulen lukemaan. Muutamia pelastin aikanaan mummolasta, kun olisivat muuten menneet roskiin ja kirjojen roskiin heittäminen kuulostaakin jo rikolliselta toiminnalta. Sinäänsä tulisin varmasti toimeen, jos vaan olisi Eeva Kilven runot ja Kalpeat tytöt käsillä, sillä kirjastoistahan saa kaiken. Kirjoissa ja ääriäänmyöten täynnä olevissa kirjahyllyissä on vaan jotain hyvin kotoisaa ja lämminhenkistä, suorastaan turvallista. Tämä onkin syy, miksi haluan tulevaisuudessakin pitää kirjani lähellä. Niin ja kirjaston kirjoihin ei saa tehdä merkintöjä ja/tai alleviivauksia, mikä on toisinaan erittäin tärkeää.

Taidankin tästä mennä lukemaan, menkää tekin!

Seikkailuun!

Siihen nähden, että kohta tulee täyteen kahdeksan vuotta kasvissyöjänä, niin olen (edelleen) onnettoman huono syömään kasviksia. Sipulia ja banaaneja lukuunottamatta keittiöstäni harvemmin löytyy mitään tuoretta. Toki siihen vaikuttaa useampi eri tekijä, kuten se miten yhden ihmisen taloudessa liian usein ei vain ennätä syödä kaikkea ennen pilaantumista ja itseään varten harvemmin jaksaa panostaa. Lapsuuden traumaattisilla kasviskokemuksilla on myös oma osansa nykypäivän nirppanokkaisuuteen. (Olenkohan maininnut jo siitä, kuinka mummo pakotti syömään säilykepunajuuria, eikä saanut ottaa edes maitoa päälle. Kierrän edelleen kyseisen juureksen kaukaa.)

Tämä lienee kuitenkin nyt sitä aikuisuutta, kun olen tosissani päättänyt tehdä asialle jotain. Onneksi meillä on Raisa Kettunen aka. Pinkkis & Puputyttö, joten tähän taistoon ei tarvitse minun, eikä muidenkaan kasviskammoisten, käydä yksin. Raisa on ainakin minut Puputyttö- kirjoillaan vakuuttanut siitä, että häneen jos kehen voi luottaa reseptiasioissa. Siksi olinkin enemmän kuin innoissani kuullessani, kuinka työstää uutta kirjaa, jonka tarkoitus on nimenomaan tutustuttaa erilaisiin kasviksiin mahdollisimman yksinkertaisesti. Kyseinen kirja, Kasvisseikkailu löytyy nyt kirjakaupoista ja omani kopsahti tänään postiluukusta.




(Miltei liikutuin, sillä ihastuttavampaa omistuskirjoitusta saa hakea. Kylkijäisistä puhumattakaan. *tähän kohtaan paljon sydämiä*)

Kasvisseikkailu on pääasiassa suunnattu perheen pienimmille, mikä on mielestäni enemmän kuin hyvä asia. Lapsille on tärkeää osoittaa jo pienenä, että kasviksista on moneksi, ettei käy kuten allekirjoittaneelle. Noiden punajuurien lisäksi lapsuuden kasvismuistot rajoittuu lähinnä kuivan lantturaasteen nieleskelyyn vedet silmissä ja suolakurkkujen kätkemiseen servetteihin koulun ruokalassa.

Kirjassa seikkailevat sankarimme Massu Kattinen, Kani Kamala, Lettu Kettutyttö ja Herra Hankala tekevät varmasti vaikutuksen polvenkorkuisiin, sillä ainakin yhden vähän vanhemman ovat voittaneet puolelleen vaikkei seikkailu ole vielä edes alkanut. Jokaiseen reseptiin liittyy sympaattinen pohjustusteksti, mistä pisteet nousee lisää. Varoitukset ovat myös paikallaan, niin ei tule sitten yllätyksenä, jos yhtäkkiä haluaakin vaikka astronautiksi. Itse arvostan keittokirjoissa eniten ohjeiden lisäksi kotikutoisia pohdintoja/pohjustuksia ja lämminhenkisiä kuvia. Kliininen kirjakieli ja teknisesti onnistuneet kuvat, jossa täydellinen kakku on täydellisessä valaistuksessa puhtautta hohkavalla marmoripöydällä on vain jotain tosi ankeaa.


(Kirjan ihastuttava kuvitus ansaitsee myös tulla mainituksi.)

Ensivaikutelma nopealla ohjeiden selailulla antaa kuvan simppeleistä, kukkaroystävällisistä ja etupäässä herkullisen kuuloisista kasvisruuista. Oman pääni Suvi Hankala yrittää kovasti mutista "Hyi kaalia, en syö! Yäk lanttua!", mutta olkoon tuon äänen nitistäminen tuleva missioni. Näin kesän ja tulevan satokauden kynnyksellä onkin hyvä julistaa taistelu kasvisten puolesta ja ennakkoluuloja vastaan! Ainakin tukijoukot ovat kohdallaan, katsotaan sitten myöhemmin miten kävi.

Koko aamun soinut ihanin Rauli Badding, mutta nyt on pakko vaihtaa Karkkiautomaattiin, sillä sopii täydellisesti soundtrackiksi tähän kohtaan.

Taikakeksejä

Viime viikolla oli tulossa tyttöjä kylään ja mietin, mitä voisi leipoa nopeasti ja mahdollisimman vähin aineksin. Oli nimittäin taas se aika kuusta, kun rahat olivat lievästi sanoen vähissä. Jostain muistui mieleen kerran koulun myyjäisissä maistamani fenkolikeksit, jotka olivat aivan mahtavia ja päätin kokeilla osaisinko itse tehdä samanlaisia. Fenkoli on varmasti monelle tuttu enemmänkin ruuanlaiton puolelta, mutta lakritsimaisen arominsa puolesta sopii täydellisesti myös leivontaan. Resepti on kikkailtu Puputyttö ja vohvelisankari- kirjan Tavis- ohjeen pohjalta.

FENKOLIKEKSIT
(n.20 kpl)

2,5 dl Vehnäjauhoja
0,5 tl Ruokasoodaa
0,5 tl Suolaa
1 tl Jauhettua fenkolia
110g Sinistä Keijua
1,5 dl Inkkarisokeria (tavallinenkin käy tai fariinisokeria)
1 tl No Egg- jauhoa + 2 rkl vettä sekoitettuna
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl Mantelirouhetta

* Laita uuni lämpiämään 175- asteeseen.
* Mittaa jauhot, sooda, suola, fenkoli ja mantelirouhe kulhoon, sekoita ja laita sivuun odottamaan.
* Vatkaa margariini ja sokerit vaahdoksi.
* Lisää No egg- vesiseos ja pyöräytä nopeasti vatkaimella sekaisin.
* Seuraavaksi lisää jauhoseos ja sekoita taikina tasaiseksi. Tässä kohtaa kannattaa vaihtaa sekoittaja esim. puulastaan tai muoviseen nuolijaan, mikä nyt sattuu itsestä tuntumaan parhaimmalta. Jauhojen lisäämisen jälkeen taikina menee helposti sitkeäksi, jos käyttää liikaa vatkainta.
* Seuraavaksi taikina jaetaan ruokalusikoiden avulla pieniksi nokareiksi pellille leivinpaperin päälle. Kannattaa jättää reilut välit, sillä keksit todennäköisesti jonkin verran leviävät uunissa.
* Paista n. 8-11 minuuttia uunin keskiosassa, riippuen siitä haluatko pehmeitä vai rapeita keksejä.


(Kuvassa parhain sisko suorittamassa keksimaistajaisia.)

Fenkolin määrää voi halutessaan pienentää tai suurentaa riippuen siitä, kuinka hyvin haluaa sen maistuvan. Tuo teelusikka osoittautui aika hyväksi, sillä maistui muttei kuitenkaan mitenkään pistävästi. Itse olin erittäin tyytyväinen ja uskon tekeväni näitä vielä useasti vastaisuudessakin. Miltei täydellisiä, sillä maistuivat lakulle ilman, että lakuja oli mukana! Harmillista etten saanut videokameralle erään neidin reaktiota maistamisen jälkeen, kun kirosi ja huusi täyttä kurkkua. Ilmeisesti olivat niin hyviä.

Myös elintarviketeollisuus on hiljattain pitänyt eläimiäsyömättömien puolta, kun markkinoille on ilmestynyt jopa kaksi erilaista keksituotetta! Tuskin oikeasti ovat tästä näkökulmasta ajatelleet tuotteita suunnitellessaan, mutta sillä nyt ei oikeastaan ole merkitystä, jos lopputulos on hyvä. Marie- keksit ovat olleet lemppareita penikasta asti ja yllätyin miten hyviä Ballerina:n mustikkatäytekeksit ovat, mutta vaihtelu on enemmän kuin tervetullutta. Tietenkin hippikaupoista löytyy miltei mitä vaan, mutta ne ovat aina tyyriimpiä ja mielestäni kaikki tuollaiset perusjutut, mitä voi saada helposti ihan peruskaupoista ovat aina hyväksi. Maraboun tummasuklaa keksit ovat vielä testaamatta, mutta vastaavasti Mansikkajuustokakku DOPS:it osoittautuivat oikein hyväksi valinnaksi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin tosin sanoa ettei koko pakettia kannata syödä yhdeltä istumalta.


(Villi lauantai-iltani näytti viime viikolla tältä.)

Äideistä, mummoista ja tyttäristä

Palataan vielä hetkeksi äitienpäivään tai pikemminkin äitiin. Äitiin, joka on opettanut, että mummoista ja papoista on pidettävä huolta, riidoissa ei saa mennä nukkumaan ja paidat pitää ripustaa kuivumaan helmasta ettei keskelle jää taitetta. Äitiin, jonka kaapit ovat täynnä raitapaitoja, tupperwarea ja kenen ruskeakantisen vihon kanssa opin lapsena leipomaan. Äitiin, joka jaksaa muistuttaa vitamiinien tärkeydestä, tehdä eväitä ja käydä pianotunneilla. Äitiin, joka ei ole aina osannut olla läsnä ja korrekti, mutta yrittänyt silti ja tehnyt aina parhaansa. Äitiin, joka on minun ja maailman parhain.

Päädyin lueskelemaan (taas) Eeva Kilven äitiaiheisia runoja. Luulen ettei Eevankaan äitisuhde ole ollut kaikista helpoin, mutta silti kirjoittaa ja kuvaa niin kauniisti, että silmät kostuvat poikkeuksetta joka kerta. Lapset eivät kosketa tämän hetkistä elämääni millään tavalla enkä ole ikinä osannut ajatella haluavani niitä. Luulen etten osaisi olla sellainen äiti/huoltaja kuin haluaisin olla ja jos en yksinkertaisesti tykkääkään niistä. Siksi onkin omituista huomata Kilven runojen myötä ajattelevansa, että haluaisin olla joskus äiti, omien lasteni äiti. Äiti, joka opettaa että "ei se siitä, mutta olehan reipas", pistää poikia maailmalle ja saada vieraaksi mummon kultia.

Poimin muutaman suosikki säkeeni, joissa kiteytyy hyvin perusasioita. Eeva kirjoittaa äidistä imperfektissä, mutta onneksi minun ei tarvitse.

äitejä ja lapsia yhdistää
sanoin selittämätön side
jota vastaan he kapinoivat koko ikänsä
jostain syystä.
Ehkä siksi että se side kestää kapinoinnin
ja riuhtomiset
kun kaikki muut siteet katkeavat.

***

Meidän välillämme meni käytännössä
melkein kaikki aina ristronkkeliin
mutta itse asiassa, todellisuudessa,
syvällä sisimmässämme
kaikki on kohdallaan,
kaikki on oikein ja hyvin.

Tämä kaikki oli tavallaan johdatus siihen, miten eilen ylittäessäni Satakunnankatua sain puhelinsoiton Mummon kammarista. Viime talvena päädyin menemään mukaan kyseisen järjestön toimintaan perehdytyskurssin merkeissä ja ilmottauduin halukkaaksi saamaan oma ystävä- mummun. Pitkään miettinyt kuinka olisi ihanaa, jos olisi mummoystävä, sillä omat isovanhempani ovat kaikki jo edesmenneitä ja harmittanut paljon, kun heidän kanssaan ei ehtinyt kunnolla puhumaan esimerkiksi menneistä ajoista. Ylipäänsä vanhempien ihmisten kanssa puheleminen antaa kummasti perspektiiviä kaikkeen. En halua edes ajatella kuinka paljon tuolla on yksinäisiä vanhuksia, jotka kaipaisivat juttukaveri edes silloin tällöin. Tiedänhän itsekin kuinka suuri merkitys dialogilla on mielenterveyden kannalta. Jos jotakuta voisin auttaa sillä, että haluan kuunnella, niin sehän olisi mitä ihanteellisin asetelma.

Palatakseni tuohon puheluun, niin siellä olisi nyt yksi kasikymppinen mimmi vailla tori- ja kirjastotoveria kesän ajaksi. Sanoin tietenkin, että toki olen valmis ja kaiken järjen mukaan pitäisi onnistua ongelmitta käytännössäkin, jos kukun baarissa koko kesän. (Välihuomautuksena semmoinen tieto, että kävin viime viikolla hoitamassa Telakalla harjoittelupaperit kuntoon ja siellä pitäisi aloittaa kesäkuun kolmantena. Aika hurjaa ja jännää!) Kesäkuun alussa lupasin soitella ja sopia treffejä. Iik!

Äiti voi siis olla ylpeä, sillä en minä varmaan tämmönen olisi ilman sitä.

Kun hätä ei ole tämän näköinen

(Suomalaiset sananlaskut on ihania, sillä jos jää analysoimaan sanatarkasti, niin useimmissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Tuota otsikoksi päätynyttä jäin miettimään, että minkä "tämän"? Eipäs kun tajusinkin eli ei mitään! Ei ole kauaakaan, kun jonkun kanssa pohdittiin mitä "Nyt hippulat vinkumaan!"- ilmaus merkitsee tai lähinnä ne "hippulat". Joo, mutta se siitä.)

Kuinka lahopäinen täytyy taas ihmisen olla. Äitienpäivän tuleminen oli kyllä tiedossa ja muistin jopa soittaa äidille aamulla, mutta sen unohdin ettei tänään tietenkään ole kaupat auki! Eilen kaupungilla pyöriessä ei tullut mieleenkään, että ruokakaupassa voisi käydä, sillä kotona oli vielä viikolla tehtyä pastavuokaa ja reippaasti söinkin kaiken ettei sitä vaan tarvitsisi syödä enää tänään. Liekkö joku ravintoainepuutos, kun aamuyöllä discon jälkeen jaksoin vielä pyöritellä reseptejä, että mitä tänään voi syödä. Eipä sitten mennyt ihan niin kuin piti.

Defenssinä on hyvä syyttää nykyistä kauppakulttuuria, sillä kaikki on aina auki oli joulu tai juhannus. Nykyiseltään ollaan totuttu pääsemään niin helpolla ja vaivatta, niin sitten onkin pasmat aivan sekaisin jos jokin ei menekään totuttuun tapaan *kröhöm*. Omasta mielestäni ihmiset kyllä pärjäisivät ihan hyvin, vaikka kauppojen ovat eivät joka päivä aukenisikaan. Ei sillä ettenkö itse kävisi sunnuntaisin kaupassa, päinvastoin, mutta tarvittaessa pärjäisi kyllä ilmankin ja olisipa opeteltava suunnittelemaan elämää pidemmälle. Luulisi muillakin olevan muuta käyttöä tuolle ajalle sunnuntaisin, kuin kaupassa käyminen ainakin (perheellisten) duunarien vinkkelistä katsottuna. Tietenkin perhe on elätettävä eivätkä opiskelijatkaan elä silkasta Ruotsin kieliopista, mutta jätettäköön asiallisista asioista kirjoittaminen asiallisille henkilöille ja palataan takaisin tyhjän jääkaappini äärelle.

Onneksi en antanut pienien takaiskujen lannistaa, vaikka olikin lähellä. Jostain syystä tehnyt mieli hampurilaisia tosi pitkän aikaa ja pikaisen inventaarion ja reseptien pyörittelyn jälkeen näyttikin siltä ettei tarvitsisikaan turvautua Makuunin lakuhyllyyn.


(T-Rexin Electric warrior tarttui mukaan viimeksi kirjastossa käydessäni ja päätyi tämän päivän kokkaussoundtrackiksi. En ole vuosiin kuunnellut Bolania, jos jotain satunnaisia kappaleita ei lasketa, vuosiin ja kuulostipahan hyvältä pitkästä aikaa!)

En muista olenko koskaan tehnyt hampurilaisia itse. Olevinaan liian vaivalloista, mikä tavallaan onkin totta. Jos tahtoo saada hyvää jälkeä aikaan, niin mahdollisimman paljon kannattaa tehdä itse ja vie ihan eri tavalla aikaa kuin kaapia jotain kasaan kaupan purkeista. Toisaalta mitäpä muutakaan tämmöisinä sunnuntaipäivinä on kuin aikaa.

Ehkä paras hampurilainen ikinä!

Aloitin marinoiduista sipuleista, joita maistoin Maijan tykönä taannoin ja siitä asti tehnyt mieli tehdä, mutten ole saanut aikaiseksi ennen kuin vasta tänään. Sääli ettei pelkällä sipulilla taida elää, sillä siitähän saa vaikka mitä hyvää eikä maksa juuri mitään. Toisaalta saattaisi karkoittaa kanssaeläjät varsin näppärästi, jos ruokaympyrästäni muotoutuisi pelkkä sipuli.

Marinoidut sipulit
Kaksi sipulia
½ dl balsamicoa
n. ½ dl intiaanisokeria (tällä haavaa ei löytynyt mitään muuta, mutta tavallinen käy yhtälailla. Silloin kannattaa laittaa ehkä pikkusen enempi.)
3 rkl (oliivi)öljyä
pikkusen suolaa ja pippuria

Eipä siinä sen kummempaa kuin sipulit kuoritaan ja pienitään halutun kokoisiksi palasiksi. Sitten sekoitetaan marinadiainekset keskenään ja kaadetaan sipuleiden päälle johonkin kannelliseen kulhoon. Kannattaa vähän sekoitella, kansi päälle ja jääkaappiin. Jotta sipuleihin ehtii tulla makua, niin kannattaa antaa niiden olla vähintään pari tuntia. Sopiva pikkupuuha hoitaa esimerkiksi siivouksen lomassa.

Tässä välissä piti juosta Rautatieaseman Siwasta vähän lisää tarpeistoa ja onnistuin vieläkin kiertämään Makuunin lakuhyllyn, hyvä minä!

Seuraavaksi kannattaa tehdä sämpylät, jos ei ole laiska ja turvaudu kaupan tarjontaan. Suosittelen tekemään itse, sillä maku on huomattavasti parempi. Tein tällä kertaa tällaisella ohjeella, joka on mukailtu kuvassa näkyvän zinen ohjeesta elikkäs:

Sämpylätaikina
2,5 dl vettä
1 dl kaurahiutaleita
½ pss kuivahiivaa
1 rkl siirappia
1 tl suolaa
sopivasti jauhoja (eli n. 6-8 dl)
½ dl öljyä

Ota hanasta kädenlämpöistä vettä ja laita kaurahiutaleet likoamaan hetkeksi. Ota n. ½ dl jauhoista ja laita kuivahiiva niiden sekaan ennen kuin lisäät. Seuraavaksi suola, siirappi ja osa jauhoista sekoitetaan joukkoon. Tässä kohtaa on hyvä hetki laittaa käsi mukaan, lisätä jauhoja ja öljy. Taikinaa kannattaa vaivata viidestä kymmeneen minuuttiin; niin kauan kun irtoaa kulhosta ja tuntuu kimmoisalta. Anna kohota n. puoli tuntia esim. tiskialtaassa, jossa on lämmintä vettä. Muotoile taikina sämpylöiksi (mie sain tuosta määrästä viisi sellaista aika isoa) ja kohota pellillä liinan alla n. vartti ennen kuin laitat uunin lämpenemään 225- asteeseen. Sämpylät paistuu uunista riippuen noin 12-15 minuuttia. Kun alkavat näyttää kullanruskeilta, niin ovat aika varmasti valmiita.

Esimerkiksi siinä välissä, kun sämpylätaikina kohoaa kannattaa valmistaa kastike. Periaatteessa tämä on salaatinkastikkeen ohje, mutta rakenteeltaan sen verran paksua, että toimii yhtä hyvin tässä tarkoituksessakin. Huijaamatta, ehkä parhainta kastiketta ikinä. En ole testannut, mutta voisin veikata, että tämän kanssa pahvikin voisi olla ihan kelvollinen ateria. Ohje menee näin:

Paras (salaatin)kastike!
1 punainen paprika
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 rkl inkkarisokeria (Tavallinenkin käy. Silloin laittaisin neljä.)
3 rkl sinappia
3/4 dl omenaviinietikkaa
1 tl mustapippuria
1 tl suolaa
1 tl basilikaa
½ tl chilijauhetta
70g tomaattipyrettä
2 dl oliiviöljyä (itse tosin jouduin laittamaan sekaisin, kun sekä oliivi-, avokado- ja rypsiöljyä, kun ei tahtonut mikään riittää. Onneksi kauppa on huomenna auki!)

Kuori sipuli ja pieni vähän pienemmäksi. Poista paprikasta kanta ja siemenet, ja pieni vähän pienemmäksi. Laita sitten kaikki ainekset kulhoon ja huristele sauvasekoittimella tasaiseksi. Jos tahtoo saada juoksevampaa, niin kannattaa lisätä pikkuisen öljyä. Tuosta määrästä tulee yhden Saarioisten hillopurkillisen verran kastiketta.

Sitten se olennaisin eli pihvi. Sehän riippuu ihan siitä millaisen pihvin hampparinsa väliin haluaa, että millaisia kannattaa tehdä. Itse päädyin seitaniin tällä kertaa, sillä kaikki ainekset löytyivät valmiina kaapista eikä ole hetkeen tullut tehtyä. Kyseinen ohje on myös em. zinestä.

Seitanpihvit
2,5 dl gluteenijauhoja
1,25 dl kikhernejauhoja
2 rkl grillausmaustetta
1 rkl savupaprikajauhetta
0,75 rkl jauhettua inkivääriä
0,5 dl soijakastiketta
1 rkl öljyä
reilu desi vettä

Keitinvesi:
n. 1 l vettä
loraus balsamicoa ja soijakastiketta
1 tl kasvisliemijauhetta tai yksi kasvisliemikuutio

Paistamiseen öljyä ja halutessaan voi laittaa vähän grillikastiketta.

Sekoita kaikki kuivat aineet sekaisin kulhossa. Sekoita nesteet omassa kulhossaan ja lisää kuivien aineiden joukkoon. Sekoita taikina käsin ja vaivaa muutama minuutti, jotta saat taikinasta kiinteän. Muotoile pötkö, leikkaa n. 10 osaan ja painele palasista pihvejä. Keitä pihvejä noin. 10-15 minuuttia. Nosta pihvit reikäkauhalla esim. lautaselle ja kuumenna pannu paistamista varten. Paista pihvejä muutama minuutti, niin että saavat vähän väriä molemmilta puolilta.


(Jotain vihreää se olisi kaivannut, mutta seuraavalla kerralla sitten. Porkkana oli ainoa tuore rehu, jota kaapista löytyi tähän hätään ja senkin päädyin syömään ihan sellaisenaan, sillä olisi ollut vähän liian extreme tuolla välissä.)

Lopputuloksena tiski, joka ei vaan lopu ja entistä tyhjemmät ruokakaapit, mutta ei se mitään, sillä maha tuli täyteen ja ompa muuten ihanaa olla vegaani, kun voi syödä näin hyvin!

T.Rexin lisäksi muistin tänään myös yhden upeimman naisen olemassaolon, nimittäin Tori Amosin. En tiedä miten on edes mahdollista, että aina unohdan. Vahvat naiset pärjää aina.