Illan kattaus.
Jälkiviisaus on parhainta, sillä tietty olisi voinut ottaa jokaisesta oman kuvansa, mutta näillä mennään. Tarjolla oli kahta erilaista voileipäkakkua, minkä tähden erityisesti allekirjoittanut oli suorastaan liekeissä! Kouluaikaan, kun voileipäiväkakkuja tehtiin olin aina katkera ettei kasvisvaihtoehto kuulunut valikoimaan eli en päässyt koskaan maistamaan. Monta kertaa on käynyt mielessä, että pitäisi tehdä itse, mutta liekkö saamattomuutta vai huono taloudellinen tila, kun jäänyt vain haaveeksi. Molemmat olivat yksinkertaisesti täydellisiä!
Makeina löytyi Snickerskakkua, mansikka-kermatäytekakku, maapähkinävoi-hillotäytekakku, inkivääriomenakakkua ja pähkinäpiirakkaa. Lienee ymmärrettävää, että suosikkia on mahdotonta nimetä. Yllätys ei liene sekään, että välistä oli pakko käydä sohvalla vähän huilaamassa, niin jaksoi taas. Tosin tultiin Maijan kanssa myöhemmin vielä siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta lakujen syöminen ei olisi tehnyt yhtään tiukkaa. Kakun voimalla jaksoi myös hyvin hipata aamutunneille asti.
Pähkinäpiiraas oli oma tekeleeni. Pitkäaikaisena missiona on ollut selvittää Gopalin parhaimman pähkinäpiiraan salaisuus ja tämä olikin oiva tilaisuus testata ensimmäistä variaatiota.
Piiraan ohje on peräisin googlesta, kun kuvahaulla yritin jäljittää samantyylistä ja mikä olisi kaikista helpoin muuntaa vegaaniseksi. Ohjetta en viitsi laittaa vielä, sillä vaikka olikin ihan ok, niin vaatii vielä hiomista. Pohjataikinan määrä olisi voinut olla vähän suurempi, sillä paikoin jäi tosi ohueksi. Mietin myös keksipohjaa, mutta ehkä olisi siten ollut liian makea. Pähkinät puolestaan voi pieniä ihan kunnolla pieniksi ja kinuskin määrä vähintään tuplattava. Oikeilla jäljillä kuitenkin ollaan ja hyvin näytti tekevän kauppansa, vaikken itse ollutkaan ihan vakuuttunut.
Loppuun vielä epätarkoin ja parhain vahinkoyhteiskuva. Oikeasti kuvasin kakkuja, mutta rajasin ne tästä pois, että meistä näkyisi edes vähän.
kuolaan näppäimistölle noita kuvia katsellessa. muistui mieleen yhdet syksyiset vegaaniset synttärit täällä, kun kaikki leipoi jotain ja pöytä oli yhtä täynnä. Sen jälkeen meinasi tulla joku yliannostus makeaa, mutta jännä miten jo seuraavana päivänä olisi ollut valmis uuteen satsiin. Näyttää herkullisimmille nuo teidän tekeleet. nam!
VastaaPoistaJoo, illalla teki kyllä tiukkaa tai meinasin moneen otteeseen vaan liukua pöydän alle ja vielä oli muutama kakku kokonaan maistamatta. Tänään olisi mennyt kevyesti kaikkea (syönkin nyt irtokarkkeja tässä...:D) ja illallakin vähän santsattiin vielä ennen discoa.
VastaaPoistaOnko siun vegaanius pitänyt? Itselläni yllättävän hyvin tai ainoa oli töissä ollessa, kun kerran tein smoothieta silleen, että työkaveri oli vieressä enkä sitten vaan kehdannut kaataa maistamatta purkkeihin. Kehtaaminen on selvästi tämä kynnys tässä. En tiedä mistä tulee tarve puolustella/nöyristellä kantansa kanssa, vaikka yhtä hyvin voisi olla joku allergia esimerkiksi. Pöh.
Mitä kummaa. Palasin tänne katsomaan, että ootko vastannut viestiin (kun vastasin eilen jo tuohon siun juttuun uudestaan), mutta koko miun viesti on kadonnut. Höm. No mutta. Tiivistettynä vegaanilinja on pitänyt ihan hyvin nyt. Ainut poikkeus oli, kun Jani oli kylässä ja käytiin ravintolassa syömässä ja otin sitten yhden salaatin, johon tuli parmesanlastuja. En viitsinyt vaan jotenkin alkaa raahaamaan Jania toiselle puolelle kaupunkia syömään. Vaikka heittelinkin sen lautaselle niitä lastuja, niin siltikin. Oli taas tuommoinen "enpä nyt kehtaa tehdä toisinkaan ja istua syömättä tässä". Kehtaaminen on just tosi jännä juttu. Ehkä pitäisi olla vähän jämptimpi tämän kanssa, mutta sallittakoon, kun oon vasta alottelija tässäkin hommassa.
VastaaPoistaMuuten mennyt siis hyvin ja helppo ollut kokkailla kotonakin ilman mitään eläinperäistä. :)
Ompa omituista, minulla näkyy ongelmitta.
VastaaPoistaViikonloppuna päädyin ottamaan palan täytekakkua syntymäpäiväkutsuilla, kun en taaskaan vaan kehdannut. Varmaan sekin, kun muutenkaan en osaa pitää meteliä tekemisistäni niin tuollaisia tilanteitakin miettien niin en tiedä olisiko parempi sanoa etukäteen, että en sitten nykyisin syö mitään, mutta ei tarvitse ottaa paniikkia tarjottavista vai kiemurrella sitten kahvipöydässä. No mutta hiljaa hyvä tulee.:)