Elämää pähkinänkuoressa. Otin tuon kuvan viime tiistaina ja kummassakaan kirjassa en ole edennyt lähellekään puoliväliä. Lattialla eivät sentään enää loju. Pitäisi yrittää jäljittää kateissa oleva lukuinto. Parhaiten varmasti onnistuisi mukaansatempaavien lukuromaanien avulla, saa ja pitääkin suositella!
Kesän missio oli poimia mustikoita hilloa varten. Puolikas voitto, sillä metsään asti en ole päässyt, mutta hilloa tein. Hyödyntämäni ohje löytyy TÄÄLTÄ. Sen verran voisin lisätä, että säilymisen edistämiseksi purkit kannattaa kuumentaa ensin ja kansia keittää hetkinen kiehuvassa vedessä. Itse en olisi ainakaan välttämättä oivaltanut tehdä kyseistä operaatiota ellei äiti olisi neuvonut. Kymmenen minuuttia 150- asteisessa uunissa riittää. Purkit kannattaa kuitenkin ottaa uunista pois vasta siinä kohtaa, kun hillo on valmista kaadettavaksi niihin.
En tiedä johtuiko siitä, että tehtiin kolminkertainen annos ja sokeri ei jostain syystä hyydyttänyt tasaisesti, sillä minun purnukkani sisältö jäi aika löysäksi. Maultaan erinomaista ja nimenomaan lettujen kanssa toimii tosi hyvin, mutta kakun väliin en ehkä laittaisi. Ensi kerralla paremmalla onnella!
Kuvassa näkyvä lettu on muuten itse paistettu! Mainitsemisen arvoinen asia syystä, että olen viimeiset 15 vuotta(?) elänyt siinä uskossa etten osaa paistaa lettuja, mutta näköjään osaankin! Penikkana, kun pääsi aiemmin koulusta, mitä muut tulivat kotiin, eikä aina huvittanut kokata makarooni-ketsuppi- kompoa, niin kallistui sitten lettutaikinaan. Muutaman kerran onnistuikin tai siihen asti, kunnes kiellettiin koskemasta paistinpannuun metallilastalla. Sinnikkäästi jaksoin silti yrittää, josko olisivat sillä kertaa onnistuneet, mutta yleensä sain aikaan muutaman puoliksi raa'an taikinakasan ja lopun taikinan kaadoin kaikessa hiljaisuudessa viemäriin. Onneksi keksin opetella leipomaan!
Viime viikolla piti päästä hilloa testamaan, niin rohkeasti tartuin lettuhaasteeseen ja yllätyksekseni selviydyin maaliin voittajana, jippikaijee! Vegaaninen letut ovat huomattavasti helpompi kääntää, kuin kananmunaa sisältävät yksilöt. Jos tätä lukee joku toinenkin, joka on letunpaistosta traumatisoituneita, niin rohkaisen yrittämään! Käypä ohje löytyy ainakin TÄÄLTÄ. Lettutaikinan on tarkoitus olla vähän ohuempaa, niin jauhoista voi jättää n.½-1 dl pois.
Manchester takapihalla.
Yksi ilta innostuin näpertelemään. Olisi parhainta, jos osaisi oikeasti tehdä jotain, mikä olisi samalla hyödyllistä ja siistiä. Omat näpertelytaidot rajoittuvat lähinnä tuollaisiin leikkaa-liimaa- kollaaseihin. Toisaalta ehkei se ole niin justiinsa, jos on kivaa. Voisi harkita skräppäämistä. (Note to self: Osta paljetteja ja kimalleliimaa baariharjoittelun tuotekansiota varten!)
Liekkö lähestyvä syksy, kun kuunnellut viimeisen viikon lähes pelkkiä shoegaze- bändejä. Täältä löytyy muutama hyvä esimerkki aiheesta, KLIK. Harmittaa vähän, kun lauantainen My bloody valentine jäi väliin, mutta eiköhän sen asian kanssa selviä. Slowdiveä olisin varmasti surrut enemmän.
Oho, aika juoksee ja pitäisi olla vähintään unessa tai ainakin matkalla. Nati nati!
Ensin olin, tai siis meinasin että kirjoitan, että voi hitto! Joku juttu oli, mikä piti sanoa, muuta unohdin sen ja ajattelin kuitenkin kertoa, että meinasin kommentoida jotain. Mutta nyt taas muistan sen, vaikka nimen meinasinkin unohtaa tätä selostusta kirjoittaessani. Kirjailijan nimeä en muista, ranskalainen joka tapauksessa. Kirjan nimi Kimpassa. Todella simppeli, mutta pitkäksi aikaa mieleen jäävä, ranskan kaipuuta aiheuttava kirja. Ehkä hivenen teiniosastoa, mutta tosi hyvä. Ja innostavaa lukemista. Siis siitä vois ehkä saada kipinän jatkolukemisille :)
VastaaPoistaxoxo,
Raisa